sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Konkurssilain ja ulosoton uudistusta kaivataan

Tällä hetkellä Suomessa on menossa holtiton lainantarjonta. Asialla eivät juuri ole pankit vaan mieletön määrä yksityisiä lainantarjoajia. Omaan sähköpostiini tulvii lainatarjouksia - päivittäinen saldo on yleensä puolisen tusinaa. Pikavippilainasäännösten muuttaminen ei parantanut vaan päinvastoin pahensi asiaa. Nyt tarjotaan ja otetaan entistä suurempia lainoja. Tuntuu, että näillä velantarjoajilla ei ole minkäänlaista vastuuta. Jos velallinen ei pysty maksamaan, ulosottoon vaan.

Suomen konkurssilainsäädäntö on pääosin 150 vuoden takaista (v.1868 konkurssisääntö). Tässä ajassa maailma on muuttunut kokonaan toisenlaiseksi. Miten Runeberg kirjoittikaan: "Laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää" tai jotain sinne päin. Lakia on toki uudistettu, mm. v.2004 säädettiin uusi konkurssilaki ja samoihin aikoihin säädettiin laki yksityishenkilön velkajärjestelystä. Mikään näistä uudistuksista ei ole ratkaissut pahimpia ongelmia, ne ovat tarjonneet vain laastaria haavoille ja jonkinlaista silmänlumetta.

Ennustan, että velkaongelmat tulevat lähimmän viiden vuoden aikana pahenemaan siinä määrin, että jollei mitään tehdä tilanne kriisiytyy pahasti. Velat lankeavat maksettaviksi, korot nousevat, yrityksiä menee konkurssiin ja lopettaa toimintansa, työttömyys nousee ennätyslukemin ja ihmisten yleinen agressiivisuus lisääntyy. Nykyinen tilanne johtaa siihen, että osa kansasta syrjäytyy lopullisesti.  

Kun konkurssilainsäädäntö aikanaan luotiin, olettamus oli, että velallinen on aina yksityishenkilö ja velkoja jokin julkisoikeudellinen yhteisö (valtion laitos kuten Kela, verottaja tms). Nyt velkojat ovat yksityishenkilöitä tai perintäfirmoja joille lainasaatavat on myyty. Ulosotto toimii mekaanisesti eikä moni velallinen milloinkaan pääse veloistaan. Yleinen vanhenemisaika on 15 vuotta, mutta tähänkin velkojalle löytyy porsaanreikiä ja velalliselle ansoja, joihin voi astua. Velat kasvavat uskomattoman nopeasti korkoa korolle eikä satunnainen lyhennys (esimerkiksi ylimääräinen tulo kuten veronpalautus, jonka ulosottomies automaattisesti kuittaa) tilannetta paranna. Jokaisesta lyhennyksestä tai perittävästä määrästä menee osa ulosottomiehelle ja osalla "lyhennetään velkoja". Käytännössä pääoma ei lyhene vaan peritty raha menee korkojen lyhennykseksi. Velka kasvaa kasvamistaan.

Useimmissa länsimaissa on huomattavasti liberaalimpi käytäntö. Sallitaan ns. henkilökohtainen konkurssi, joka tarkoittaa yksityishenkilöille mahdollisuutta vapautua veloistaan henkilökohtaisen konkurssin kautta. Toki Suomessakin laki mahdollistaa luonnollisen henkilön konkurssin, mutta se ei vapauta häntä veloistaan eli on yhtä tyhjän kanssa. Tällainen vapauttava lainsäädäntö on jossain muodossa voimassa ainakin USA:ssa, Kanadassa, Belgiassa, Ranskassa, Britanniassa ja Espanjassa. Toki on rajoittavia säädöksiä esimerkiksi rikosperusteisille veloille, mutta kaiken kaikkiaan tämä menettely ei syrjäytä ihmisiä kuten Suomen nykyinen järjestelmä. On tunnustettava, että velan myöntäjällä on vastuunsa, josta ei pitäisi voida laistaa. Viime kädessä nykyinen järjestelmä on yksi niitä kuuluisia työllistymisen esteitä ja rakenteellisia virheitä, jotka viime kädessä koituvat meidän kaikkien maksettavaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti