Vaalit on käyty ja kansa on päättänyt. Odotusten mukaan meni ja oma ehdokkaani pääsi läpi.
Jos joku yllätti niin vihreiden kannatuksen nousu, mutta sillekin löytyy järkevä selitys. Vihreiden saamat viisi lisäpaikkaa ovat suoraan pois demareiden kannatuksesta. Urpilaisen kannattajat ovat osittain siirtyneet vihreisiin.
Keskusta voitti ehkä odotettua vähemmän ja jatkossa puolue kyllä pysyy remmissä tai kaatuu Juha Sipilän mukana, niin vahvasti vaalitulos on häneen henkilöitynyt. Puolueen menestykseen tarvitaan aina karismaattinen johtohahmo ja keskustalla on nyt sellainen.
Ennustan, että vasemmiston kannatus tulee edelleen laskemaan jos he eivät osaa tulkita oikein ajan merkkejä. Sosiaalidemokraattinen puolue on jo pitkään kaivanut innokkaasti hautaa itselleen ja hyvin näyttää menevän. Missä on vika?
Antti Rinne oli aivan väärä valinta puheenjohtajaksi. Äänestäjien valtaosa ei halua nähdä puolueen keulakuvana pönäkkää ammattiyhdistysjyrää. Jos johtajana olisi ollut vaikka Paavo Arhinmäki, tulos olisi saattanut olla aivan toinen. Johtajaksi tarvitaan nuorehko tai ikinuorekas miespuolinen henkilö jolla on vahvaa karismaa ja esiintymistaidot ja sana hallussaan.
Sekä demareilla että vasemmistoliitolla on ongelmana turha taistelu samoista äänestäjistä ja väärä nimi. Vuoto vihreisiin ja perussuomalaisiin ei jää tähän jollei vasemmisto yhdistä voimiaan. Puolueet pitäisi yhdistää ja nimi muuttaa. Miten olisi UUSDEMOKRAATIT? Jos mukaan saataisiin vielä vihreät olisi koossa puolue, jolla varmasti saataisiin suuri osa nuorten ja idealistien äänistä.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
Vaalitulosta odotellessa
Äänestämässä on nyt käyty, kätevää tämä ennakkoäänestys. Valittu ehdokas oli jossain mielessä kompromissi, kun Jan Vapaavuori ei enää ollut käytettävissä. Olen viime vuosina useimmiten äänestänyt kokoomusta kun demarit ovat mielestäni liukuneet liikaa vasemmalle ja ammattiyhdistyspohjalle. Silloin kun Paavo Lipponen oli remmissä oli helppo äänestää demareita.
Periaatteessa haluaisin nykyään äänestää oikeistolaidalla olevaa demaria tai sosiaalisesti ajattelevaa
kokoomuslaista. Päädyin tällä kertaa demareista kokoomukseen siirtyneeseen Juhana Vartiaiseen ennenkaikkea hänen vahvan talousosaamisensa takia. Saa nähdä pääseekö hän läpi, mitenkään varmaa se ei ole. Helsingissä ei kokoomuksella kyllä ollut paras mahdollinen lista. Jos asuisin Vantaalla tai Espoossa olisi löytynyt paljon parempia ehdokkaita kuten Elina Lepomäki tai Hjallis Harkimo. Sillä onko ehdokas mies tai nainen ei minulle nykyään ole mitään merkitystä.
Periaatteessa haluaisin nykyään äänestää oikeistolaidalla olevaa demaria tai sosiaalisesti ajattelevaa
kokoomuslaista. Päädyin tällä kertaa demareista kokoomukseen siirtyneeseen Juhana Vartiaiseen ennenkaikkea hänen vahvan talousosaamisensa takia. Saa nähdä pääseekö hän läpi, mitenkään varmaa se ei ole. Helsingissä ei kokoomuksella kyllä ollut paras mahdollinen lista. Jos asuisin Vantaalla tai Espoossa olisi löytynyt paljon parempia ehdokkaita kuten Elina Lepomäki tai Hjallis Harkimo. Sillä onko ehdokas mies tai nainen ei minulle nykyään ole mitään merkitystä.
torstai 2. huhtikuuta 2015
Sijoitusasuntoa ostamassa
Kevät on pitänyt kiireisenä uuden projektin myötä. Olin omistanut kymmenisen vuotta pienen yksiön Vantaalla. Vuokralaisen kanssa ilmenneiden vaikeuksien ja muidenkin syiden takia alkoi vuodenvaihteessa olla ilmeistä, että asunto kannatti myydä. Kiitos hyvän välittäjän ja onnekkaiden sattumien asunto menikin kaupaksi nopeasti ja ihan kohtalaiseen hintaan.
Nyt olen kuukauden verran kierrellyt asuntonäytöillä Helsingin puolella etsien sopivaa uutta sijoitusasuntoa. Kokemus on ollut opettava ja tilanne jatkuu. Uuteen asuntoon on vuokralaiseksi ainakin alkuun tulossa sukulaiseni, joka on ollut mukana asunnon metsästyksessä. Olemme etsineet yksiötä tai kaksiota lähinnä Itä-Helsingistä. Asialla ei ole kiire, sillä sukulaiseni tarvitsee asunnon oikeastaan vasta alkusyksystä. Rahoituskuvio on nyt selvillä, joten periaatteessa voin kyllä tehdä tarjouksen heti kun sopiva kohde tulee eteen.
Tähän mennessä olemme nähneet kaikkiaan 29 asuntoa, joista vain kaksi on ollut sellaista, että olisin ollut valmis tekemään niistä heti tarjouksen. Heti tarkoittaa sen jälkeen kun olen käynyt taloyhtiön paperit asiantuntijan kanssa läpi ja muutenkin harkinnut asiaa vähän huolellisemmin. Molemmat asunnot on kuitenkin myyty melkein välittömästi joten etsintä jatkuu.
Olemme nähneet asuntoja Kontulasta, Mellunmäestä, Puotinharjusta, Pihlajistosta, Laajasalosta, Roihuvuoresta ja Pasilasta. Etsimme asuntoa, jonka myyntihinta (ei välttämättä velaton hinta) olisi ehkä vähän päälle satatuhatta euroa. Putket pitäisi olla tehty tai ainakaan putkiremontti ei saisi olla nurkan takana. Asuntoyhtiön pitäisi olla hyvinhoidettu ja tontin pitäisi olla oma. Vuokratontit ja hitakset olemme jättäneet pois listalta. Asunnon pitäisi olla heti vapaa tai omistajalta vapautuva, vuokralaisen irtisanomiskiistoihin en halua joutua.
Kontula olisi suosikki, sillä siellä on loistavat palvelut ja liikenneyhteydet. Tontit ovat väljiä ja puistomaisia ja omalla tontilla sijaitsevia taloja on runsaasti, Ongelmana on kuitenkin, että 60-luvulla rakennetussa lähiössä on putkiremontti edessä useimmissa taloissa, joissa sitä ei ole jo tehty. Putkiremontin hintahaarukka neliöltä pääkaupunkiseudulla näyttää vaihtelevan välillä 750 - 1500 euroa neliöltä, joten vaihteluväli on iso. Paljon riippuu ilmeisesti siitä uusitaanko putkien lisäksi muutakin, tehdäänkö remontti perinteisellä vai sukitusmenetelmällä, miten paljon taloyhtiössä on asuntoja ja miten korkeasta talosta on kysymys. Monilla taloyhtiöillä on kyllä isot tontit, joista rakennusoikeutta myymällä voisi ehkä kattaa osan kustannuksista.
Jokerina pakassa on lisäksi mahdollisen putkiremontin kustannusten käsittely taloyhtiön kirjanpidossa. Tapoja lienee kaksi: tulouttaminen ja rahastointi. Osakkaalle, joka itse asuu asunnossa käytetyllä tavalla ei ole suurtakaan eroa, mutta sijoittajalle rahastointi on myrkkyä, sillä jos maksaa remonttia kuukausittain vuokrassa rahastoituja remonttikustannuksia ei saa vähentää verotuksessa.
On ollut mielenkiintoista huomata, että ostajakandidaatit ovat nykyään hyvin perillä putkiremontin haitoista, mutta vuokratontin haitallisiin vaikutuksiin ei vielä kiinnitetä läheskään niin paljon huomiota. Samankokoisia asuntoja omalla ja vuokratontilla myydään vielä lähes samaan hintaan. Kuitenkin kaupunki tulee nostamaan tontin vuokria lähivuosina pari-kolme euroa neliötä, joka esimerkiksi 50 neliön kaksiossa tekee yhtiövastikkeeseen 100- 150 euroa lisää. Tämä tuskin on edes vuokranousun katto, kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla vielä hurjempi sillä jostakin on kuntien tulonsa revittävä. En todellakaan haluaisi olla nyt tai muutaman vuoden päästä myymässä asuntoa, jossa on putkiremontti ovella ja tontinvuokrasopimus umpeutumassa.
Kuitenkin juuri tällaisia asuntoja on paljon myynnissä. Kaikkein hurjimpia tapauksia ovat lisäksi asunnot, joissa on juuri tehty mittava remontti itse asuntoon. Kotitalousvähennys tai mikä lienee vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat hullun lailla remontoineet asuntojaan miettimättä yhtään saavatko he myyntitilanteessa rahojaan takaisin. Uudella ostajalla on todennäköisesti aivan eri maku.
Nyt olen kuukauden verran kierrellyt asuntonäytöillä Helsingin puolella etsien sopivaa uutta sijoitusasuntoa. Kokemus on ollut opettava ja tilanne jatkuu. Uuteen asuntoon on vuokralaiseksi ainakin alkuun tulossa sukulaiseni, joka on ollut mukana asunnon metsästyksessä. Olemme etsineet yksiötä tai kaksiota lähinnä Itä-Helsingistä. Asialla ei ole kiire, sillä sukulaiseni tarvitsee asunnon oikeastaan vasta alkusyksystä. Rahoituskuvio on nyt selvillä, joten periaatteessa voin kyllä tehdä tarjouksen heti kun sopiva kohde tulee eteen.
Tähän mennessä olemme nähneet kaikkiaan 29 asuntoa, joista vain kaksi on ollut sellaista, että olisin ollut valmis tekemään niistä heti tarjouksen. Heti tarkoittaa sen jälkeen kun olen käynyt taloyhtiön paperit asiantuntijan kanssa läpi ja muutenkin harkinnut asiaa vähän huolellisemmin. Molemmat asunnot on kuitenkin myyty melkein välittömästi joten etsintä jatkuu.
Olemme nähneet asuntoja Kontulasta, Mellunmäestä, Puotinharjusta, Pihlajistosta, Laajasalosta, Roihuvuoresta ja Pasilasta. Etsimme asuntoa, jonka myyntihinta (ei välttämättä velaton hinta) olisi ehkä vähän päälle satatuhatta euroa. Putket pitäisi olla tehty tai ainakaan putkiremontti ei saisi olla nurkan takana. Asuntoyhtiön pitäisi olla hyvinhoidettu ja tontin pitäisi olla oma. Vuokratontit ja hitakset olemme jättäneet pois listalta. Asunnon pitäisi olla heti vapaa tai omistajalta vapautuva, vuokralaisen irtisanomiskiistoihin en halua joutua.
Kontula olisi suosikki, sillä siellä on loistavat palvelut ja liikenneyhteydet. Tontit ovat väljiä ja puistomaisia ja omalla tontilla sijaitsevia taloja on runsaasti, Ongelmana on kuitenkin, että 60-luvulla rakennetussa lähiössä on putkiremontti edessä useimmissa taloissa, joissa sitä ei ole jo tehty. Putkiremontin hintahaarukka neliöltä pääkaupunkiseudulla näyttää vaihtelevan välillä 750 - 1500 euroa neliöltä, joten vaihteluväli on iso. Paljon riippuu ilmeisesti siitä uusitaanko putkien lisäksi muutakin, tehdäänkö remontti perinteisellä vai sukitusmenetelmällä, miten paljon taloyhtiössä on asuntoja ja miten korkeasta talosta on kysymys. Monilla taloyhtiöillä on kyllä isot tontit, joista rakennusoikeutta myymällä voisi ehkä kattaa osan kustannuksista.
Jokerina pakassa on lisäksi mahdollisen putkiremontin kustannusten käsittely taloyhtiön kirjanpidossa. Tapoja lienee kaksi: tulouttaminen ja rahastointi. Osakkaalle, joka itse asuu asunnossa käytetyllä tavalla ei ole suurtakaan eroa, mutta sijoittajalle rahastointi on myrkkyä, sillä jos maksaa remonttia kuukausittain vuokrassa rahastoituja remonttikustannuksia ei saa vähentää verotuksessa.
On ollut mielenkiintoista huomata, että ostajakandidaatit ovat nykyään hyvin perillä putkiremontin haitoista, mutta vuokratontin haitallisiin vaikutuksiin ei vielä kiinnitetä läheskään niin paljon huomiota. Samankokoisia asuntoja omalla ja vuokratontilla myydään vielä lähes samaan hintaan. Kuitenkin kaupunki tulee nostamaan tontin vuokria lähivuosina pari-kolme euroa neliötä, joka esimerkiksi 50 neliön kaksiossa tekee yhtiövastikkeeseen 100- 150 euroa lisää. Tämä tuskin on edes vuokranousun katto, kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla vielä hurjempi sillä jostakin on kuntien tulonsa revittävä. En todellakaan haluaisi olla nyt tai muutaman vuoden päästä myymässä asuntoa, jossa on putkiremontti ovella ja tontinvuokrasopimus umpeutumassa.
Kuitenkin juuri tällaisia asuntoja on paljon myynnissä. Kaikkein hurjimpia tapauksia ovat lisäksi asunnot, joissa on juuri tehty mittava remontti itse asuntoon. Kotitalousvähennys tai mikä lienee vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat hullun lailla remontoineet asuntojaan miettimättä yhtään saavatko he myyntitilanteessa rahojaan takaisin. Uudella ostajalla on todennäköisesti aivan eri maku.
Tilaa:
Kommentit (Atom)