Sijoitusasunto löytyi viimein, lähes kolmen kuukauden etsimisen jälkeen. Teimme kaikkiaan neljä tarjousta, joista kaksi hylättiin oitis. Yhdessä kohteessa pääsimme parin tonnin päähän voittaneesta tarjouksesta ja nyt viimein eilen tärppäsi.
Hintapyynnöt ovat edelleen kovia ja myyjät eivät tahdo uskoa, että markkinatilanne on kokonaan toinen kuin vielä pari vuotta sitten. Jouduimme tinkimään toiveistamme tietyiltä osin eli oli pakko tyytyä vuokratontilla olevaan yhtiöön. Onneksi edullista vuokra-aikaa on jäljellä vielä kymmenen vuotta ja talossa on kaikki isot remontit, mm. kallis perinteinen putkiremontti, tehty.
Samassa yhteydessä vaihdoin pankkia. Sitä varten kilpailutin neljä pankkia ja kokemus oli kyllä opettavainen. Jos vain jaksaisi, operaatio pitäisi tehdä aina silloin tällöin. Pankeissa on yllättäviä eroja ja painotuksia ja kun asiakas on saatu koukkuun ei hänen suhteensa enää paljon vaivaa nähdä.
Tässä muutamia esimerkkejä kilpailutuksen esiin tuomista eroista:
1) lyhennysvapaat: jotkut eivät myönnä lainkaan, jotkut nostavat marginaaleja jos myöntävät lyhennysvapaata, jotkut antavat alkuun pitkän jopa vuoden lyhennysvapaan, jotkut edellyttävät vuoden normaalia lyhennyshistoriaa ennenkuin myöntävät kolme kuukautta vapaata
2) marginaalit: vaihtelevat asuntolainoissa 1-2 prosentin välillä
3) lainojen nostokulut, ns. järjestelypalkkiot ym. Kaikkein suurin ero löytyi juuri näistä. Vaihteluväli
200 - 2000 euroa! Ilmeisesti monet eivät edes osaa kysyä näitä lainaa ottaessaan
Kaikista neljästä pankista olisi lainat järjestyneet, mutta kustannuserot olivat suuret. Kannattaa todella nähdä vaivaa ja kilpailuttaa. Netissä asiat eivät selviä vaan joutuu todella täyttelemään jos jonkinlaisia lomakkeita ja esittämään todistuksia maksukyvystään. Joutuu istumaan hattu kourassa
monessa tapaamisessa ja odottelemaan päätöstä pitkään, mutta se kannattaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti