Olen seitsemänkymppinen eläkeläinen pääkaupunkiseudulta. Tarkoitukseni on tuulettaa yhteiskuntaa käsitteleviä ajatuksiani, erityisesti Suomen nykytilannetta pitäen silmällä sekä menneisyyttä että tulevaisuutta.
Uskoisin, että minulla on jonkinlaista perspektiiviä asiaan enkä näe asioita kovin yksipuolisesti, sillä olen elänyt aika vaihtelevaa elämää:
- olen ollut sekä köyhä, rikas että keskituloinen
- olen ollut sekä yrittäjä että alainen
- olen ollut sekä vakinaisessa työsuhteessa että pätkätöissä
- olen elänyt sekä parisuhteessa että yksin
- olen ollut pienten lasten äiti ja perheenemäntä
- olen asunut paitsi pääkaupunkiseudulla myös pienellä paikkakunnalla Suomessa ja kolme vuotta
ulkomailla
- olen työn puolesta kiertänyt ahkerasti Etelä-Suomea Oulu- Joensuu linjan eteläpuolella
- olen matkustellut kymmenissä maissa ympäri maailmaa, lähinnä Euroopassa ja Aasiassa työn merkeissä
- olen ns. liikkuva äänestäjä, mutta olen aina äänestänyt kun siihen on ollut tilaisuus
- minulla on kaupallinen koulutus, mutta olen toiminut useissa ammateissa
- olen tuntenut paljon ihmisiä eri yhteiskuntaluokista
Tässä nyt jotain perusteluja sille miksi ylipäätään uskallan kirjoittaa. Lopuksi vielä viimeinen klisee: olen ollut sekä nuori että vanha. Isoäidilläni oli tapana sanoa meille nuorille aikoinaan: "minä tiedän miltä tuntuu olla nuori, mutta te ette tiedä miltä tuntuu olla vanha". Hyvä pointti, vaikka mummopaha tuskin aavisti miten hulluksi tämä maailmanmeno vielä muuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti